04.02.2012 13:07
Suomessa valtion yhtiöomistus sai alkunsa elinkeino- ja yhteiskuntapoliittisista tarpeista itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Valtio otti kantaakseen yrittäjäriskiä, koska yksityinen sektori ei ole ollut siihen kykenevä ja/tai halukas (esim. Enso-Gutzeit ja Outokumpu). Valtio myös siirsi viranomaistoimintoja osakeyhtiömuotoisiin organisaatioihin (esim. Alko, Yleisradio).
Valtion yritystoiminnalla tähdättiin mm. raaka-aineiden hyödyntämiseen, talouden infrastruktuurin kehittämiseen, omavaraisuuden saavuttamiseen, yritystoiminnan rahoituksen turvaamiseen sekä aluepolitiikan tavoitteisiin. Valtion yhtiöillä on viime vuosisadalla ollut merkittävä rooli maamme teollistamisessa ja koko kansantalouden kehittämisessä.
Kun kansantalouden teollinen perusta ja infrastruktuuri saatiin rakennetuksi, eikä kansantalouden omavaraisuustarpeiden hoitaminen enää vaatinut valtion yrittäjätoimintaa, valtion omistamien yhtiöiden asema asteittain muuttui. Yhä useamman yhtiön siirryttyä toimimaan kansainvälisessä kilpailuympäristössä myös omistuspohjan laajentaminen nousi esille 1980-luvun loppua kohti, mutta saavutti suuremman merkityksen vasta vuodesta 1993.
Useista muista teollisuusmaista poiketen omistuspohjan laajentaminen ei ole Suomessa perustunut ideologisiin tavoitteisiin, vaan käytännönläheisiin tarpeisiin. Erityisesti sillä on haluttu turvata yhtiöiden pääomahuoltoa ja vahvistaa kilpailukykyä osallistumalla toimialan rakennejärjestelyihin. Suomen valtiolla ei ole yksityistämisohjelmaa.
Valtionyhtiölain mukaan eduskunta päättää, missä yhtiöissä valtio voi luopua yksinomistuksestaan (äänimäärä yhtiössä 100 %) tai määräysvallastaan (vähintään 50,1 %:n äänimäärä). Valtioneuvosto päättää osakkeiden myymisestä.
Yksityistämiskeinoina on käytetty osakemyyntejä kotimaisille ja ulkomaisille instituutiosijoittajille. Myös yleisölle suunnattuja osakeanteja ja -myyntejä on käytetty. Näihin on pyritty liittämään henkilöstölle suunnattu anti tai myynti. Osakeantien ja -myyntien lisäksi on toteutettu mittavia toimialajärjestelyjä.
Omistuspohjan laajentamistoimilla yhtiöt ovat vuodesta 1993 lähtien hankkineet markkinoilta riskipääomia kaikkiaan n. 1,4 mrd. euroa ja valtio on saanut tuloja 15,8 mrd. euroa eli yhteensä valtion osakeomistuksista on irrotettu noin 17,2 mrd. euroa. Omaisuuden myynnistä saatuja tuloja valtio on käyttänyt pääasiassa teollisuus- ja elinkeinopoliittisiin kohteisiin.
Hallitusohjelman mukaan valtion omaisuuden myynnistä saadut tulot ohjataan ensisijaisesti valtionvelan lyhentämiseen. Jos vuotuiset osakemyyntitulot ylittävät 400 milj. euroa, ylitteestä voidaan käyttää 25 %, mutta enintään 150 miljoonaa euroa taloutta ja kasvua kehittäviin hankkeisiin.
Lait
Hallituksen linjaukset
Valtion osakemyyntitulot
Toimialajärjestelyt
Suomen valtio on luopunut kokonaan omistuksesta tai vähintään määräysvallasta seuraavissa yhtiöissä:
|
Televa Oy |
määräysvallasta/ |
1981 |
|
Ajokki Oy |
koko omistuksesta |
1986 |
|
Suomen Malmi Oy |
koko omistuksesta |
1991 |
|
Kokkolan Puhelin Oy |
koko omistuksesta |
1991 |
|
Turun Asennuspaja Oy |
koko omistuksesta |
1991 |
|
Kulinaari-ravintolat Oy |
koko omistuksesta |
1993 |
|
Outokumpu Oyj |
määräysvallasta |
1994 |
|
VTKK- yhtymä |
määräysvallasta |
1995 |
|
Veitsiluoto Oy |
koko omistuksesta |
1995 |
|
Valmet Oyj |
määräysvallasta |
1996 |
|
Oy Sisu Ab |
koko omistuksesta |
1997 |
|
Rautaruukki Oyj |
määräysvallasta |
1997 |
|
Medivire Työterveyspalvelut Oy |
koko omistuksesta |
2000 |
|
Sponda Oyj |
määräysvallasta |
2000 |
|
Leonia Oyj |
määräysvallasta |
2000 |
|
Partek Oyj Abp |
koko omistuksesta |
2002 |
|
Avena Oy |
koko omistuksesta |
2002 |
|
Inspecta Oy |
koko omistuksesta |
2002 |
|
Suomen Luottovakuutus Oy |
koko omistuksesta |
2002 |
|
Suomen Autokatsastus Oy |
koko omistuksesta |
2003 |
|
Engel-Yhtymä Oy |
määräysvallasta |
1999 |
|
Kemira Oyj |
määräysvallasta |
2005 |
|
Kapiteeli Oyj |
koko omistuksesta |
2006 |
|
Kemira GrowHow Oyj |
koko omistuksesta |
2007 |
|
Santapark Oy |
koko omistuksesta |
2009 |
Lisäksi omistuspohjaa on laajennettu mm. Kemijoki Oy:ssä (1997) ja Fortum Oyj:ssä (1998, 2002 ja 2005), joista viimeksi mainittu on muodostettu yhdistämällä Neste Oyj ja Imatran Voima Oyj. Näissä yhtiöissä valtiolla on edelleen määräysvalta.
